Suvun 1400-luvulla Saarenmaalla eläneen kantaisän Heinrich Scholmanin jälkeläiset elivät ja toimivat vielä neljä sukupolvea Baltian alueella, mutta entistä tiiviimmin Ruotsin kruunun palveluksessa. Suvun perinteisiksi etunimiksi muotoutuivat noina vuosina Tönnes ja Otto ja perinne jatkui 1900-luvulle asti. 1600-luvulle tultaessa suvun jäsenten hallinnassa oli  samanaikaisesti maaomaisuutta Virossa, Ruotsissa ja Ruotsin itäisessä maakunnassa Suomessa entistä useammin. Samaan aikaan perinteisten sotilasammattien harjoittajien rinnalle tuli hallintomiehiä.

Ilmeisesti ainakin neljä suvun jäsentä otti osaa 30-vuotiseen sotaan tai sitä välittömästi edeltäneisiin taisteluihin manner-Euroopan pohjoisosissa. Ruotsiin siirtyneen sukuhaaran edustaja, 1601 syntynyt eversti Otto Schulman palveli ansiokkaasti soturikuningas Kustaa II Adolfia komentamalla omaa ratsuväkiyksikköään. Kaksi hänen serkkuaan kuoli epäonnnisella sotaretkellä kuningas Kustaa IX:n joukoissa taistelussa puolalaista ratsuväkeä vastaan vuonna 1605. Sotaa käytiin muodollisesti protestanttisten Pohjois-Euroopan ruhtinaiden ja katolisen keisarin taakse tukeutuvien ryhmittymien kesken. Kyseessä oli tietysti taistelu alueista ja vallasta.

Kiinteämpi palvelusuhde Ruotsin kruunuun toi suvun jäsenille samalla enemmän kruunun suosiollisella avulla myönnettyjä maatiloja kruunun itärajalta Suomesta, jonka lähialueista jo aikaisemmin mutta erityisesti 1700-luvulla Pietari Suuren aikana tuli Venäjän länteen laajentumisen vuoksi Tukholman kuninkaille sotilaallisesti tärkeämpiä alueita.

Suvun Viroon ja eritoten Latviaan jääneet haarat palvelivat sotilaina myöhemmin myös tsaaria ansiokkaasti päätellen ainakin heidän varsin korkeista sotilasarvoistaan.
Schulmanin suomalaisen sukuhaaran kantaisänä voidaan pitää aivan 1600-luvun lopulla syntynyttä Heinrich Scholmanin pojan pojan pojan pojan pojan pojan poikaa, Otto Christopher Schulmania, joka siis oli ainakin kahdeksannen polven Schulman. Suomessa suvun miehet jatkoivat hakeutumista sotilaspalveluun, myös suurruhtinaskunnan alamaisina Venäjän keisarillisessa armeijassa. Suvun jäseniä oli rintaman molemmin puolin tsaarin joukkojen piirittäessä Suomenlinnaa 1800-luvun alussa ennen kuin Suomesta tuli Venäjän suurruhtinaskunta. Myöhemmin entistä useampi meni opin tielle tai keskittyi maanviljelyyn. Vuonna 1818 Schulman-suku kirjoittautui Suomen ritarihuoneelle. Suvun numero on 13.